Sadonkorjuuta maistelemassa

Ilma oli juuri sopivan syksyinen, kun astuimme sisään Kauppiaskadun Oscar Pub & Grilliin. Viime kerrasta kyseisessä paikassa oli paljon aikaa, mutta paikalle meidät houkutteli herkullisen kuuloinen Sadonkorjuumenu.

Pöytävaraus ilmoitettiin baaritiskillä, josta ystävällinen herra saattoi meidät pöytäämme. Alkudrinkiksi valitsimme lasit australialaista kuohuviiniä, joka oli tarjouksessa. Ensimmäistä kertaa tuli maistettua ko. maan kuohuvaa, mutta pelko oli turha – ihanan kuiva alkudrinkki!

Alkuruuaksi valitsin sieni-vuohenjuustopiiraan, seuralaiseni otti kantarellikeittoa. Piiras itsessään oli pieni, mutta runsaine ja raikkaine salaatteineen se riitti minulle hyvin alkuun. Kantarellikeitto kannettiin pyötään suloisessa pikkupadassa ja sitä oli todella paljon! Mieheni olisi halunnut syödä sen kokonaan, mutta valittuaan pääruuaksi hirviburgerin päätti jättää leikin kesken. Se olisi yksinään riittänyt pääruuaksi.

Hänen luovutettua lusikoin itse muutaman lusikallisen keittoa ja ymmärrän, miksi mieheni olisi halunnut sen kaiken syödä. Kantarellipaloja oli pohjalla runsaasti, keitto oli samettista, pehmeää ja todella herkullista! Huomasi, että kermaa ja voita ei oltu säästelty ja hyvä niin!

Mieheni tilaama hirviburger oli koottu laakealle vadille/lautaselle, joka sopi kyseisen annoksen luonteeseen. Kauneus oli kuitenkin tässä kohtaa kovin epäkäytännöllinen, sillä lautanen/tarjotin pyöri, eikä pysynyt paikallaan, kun yritti leikata burgerista sopivia suupaloja. Leiväksi valitun Reissumies Tosi Tumman koostumus ei aivan soveltunut hampurilaiseen, mutta makunsa puolesta se sopi hirvenlihan ja mausteiden kaveriksi mainiosti.

Valitsemani lohiannos oli täydellinen! Lohta lisukkeineen (kauden kasvikset ja tilliperunaa) oli juuri sopiva annos – söin nimittäin lautasen tyhjäksi. Lohi oli mehevää ja sopivan ”kosteaa” ja mausteita oli sopivasti. Pikkuruiset tilliperunat tuotiin pöytään eri astiassa, josta niitä voi itse annostella.

Viinilasilliset valitsimme tarjoilijan suositusten mukaan. Mieheni piti hänelle ehdotettua italialaista ripassoa oivana valintana, itse taas tykästyin harvemmin maistamaani pinot grigio -rypäleen valkoviiniin. Sopi hyvin sekä alku- että pääruokani kanssa.

Tarjoilu oli ystävällistä ja eleetöntä. Ei tarvinnut odotella ja tarjoilija piipahti myös välillä kyselemässä ”kuulumisia” ruuasta. Paikka oli alkuillasta (pöytävaraus klo 18) vielä hiljainen. Miljöö oli sellainen, kuin muistinkin. Pitkä baaritiski oli paikoillaan, samoin kauniit Tiffany-kuviot ikkunoissa. Ja upea Börsin portaikko kyllä lumoaa aina!

Kilpailu on tällä hetkellä ravintola-alalla Turussa melkoista, mutta ainakin me voimme tämän vierailun perusteella suositella Oscarin Sadonkorjuumenua lämpimästi muillekin. Soisin, että perinteisellä paikalla kauan ollut ravintola pärjäisi kilpailussa, vaikka edustaakin nk. ketjuravintolaa.

Lisätietoja